Käytettävyys. Yksi nykyteknologian tärkeimmistä käsitteistä, kun ihminen varsinaisesti itse käyttää teknologiaa. Tällä tarkoitan siis sitä, että myös konehan voi käyttää jotain teknologiaa niin, ettei ihminen siihen koko ajan ole puuttumassa (verta: itsenäiset koneet, robotit vs. puhelimet, joiden teknologiaa ihminen suoraan käyttää). Käytettävyys yksinkertaisuudessaan on sitä, millaista teknologian käyttö on ja kuinka hyvin se onnistuu.

Käytettävyys on tärkeää kun ajatellaan etenkin nykyisiä puhelimia ja tietokoneita, sillä niillä on hyvin laaja kirjo erilaisia käyttäjiä. Käyttöjärjestelmistä -esimerkiksi Windowsista ja Androidista- pitäisi saada kaikille käyttäjille mahdollisimman toimiva käyttökokemus aikaiseksi. Erilaiset käyttäjät tarvitsevat erilaisia käyttömahdollisuuksia. Tämäkin vaikeuttaa hyvän käytettävyyden takaamista etenkin laaja-alaisella käyttäjäryhmällä, sillä jotkut voivat olla kokeneempia teknologian saralla kuin toiset. Käytettävyyden määritelmä avasi minulle uusia näkökulmia ja käsityksiä asiasta, ja nyt sitä on kyllä helpompi ymmärtää. Käytettävyyden määritelmään sisältyy, että siinä huomioidaan tietynlaiset käyttäjät: teknologian ei oikeastaan tarvitsekaan soveltua kaikille käyttäjäryhmille. Suuret työkoneet tai tehtaiden laitteiden käyttö ei varmasti luonnistu kuin niiltä, joilla on sellaisen teknologian käyttöön kuuluva koulutus ja kokemus.

Kuten sanottua, käytettävyyden arviointi riippuu käyttäjäkohderyhmästä. Nyt pystyn kyllä ymmärtämään miksi teknologian käyttö voidaan joskus niin sanotusti "tehdä vaikeaksi", koska tietyissä tapauksissa sen käyttäjien oletetaan osaavan ja tietävän tämän teknologian käyttöön kuuluvat seikat. Tietyt tietokonejutut ovat hyvä esimerkki tästä. CMD -eli ainakin Windowsissa käytetty tekstipohjainen komento-ohjelma on hyvin vaikea, todennäköisesti myös mahdoton käyttää sitä osaamattomalle. CMD:llä pystyy tekemään aivan normaaleja asioita tietokoneella: sammuttaa, avata ohjelmia, lopettaa ja luoda yhteyksiä yms. mutta se tapahtuu erilaisilla (ja melko erikoisilla) komennoilla. Tietokoneen yleistyessä kodeissa ja muissa paikoissa piti kehittää graafinen käyttöliittymä eli GUI (Graphical User Interface) joka teki ja tekee vieläkin tietokoneen ja puhelimen käytöstä selvää ja helpompaa. Vaikkapa nyt tätä CMD:tä ei ole tehty normaaliin käyttöön vaan niille, jotka ovat sitä opetelleet. Ohjelman ei heille tarvitse kummemmin selittää toimintoja.

No miten tämä käytettävyys ja sen parannustarpeet saadaan sitten selville? Siihenkin on olemassa useampia keinoja, jotka saattavat kylläkin jollain tavoin liittyä toisiinsa. Ensimmäisenä voisin ottaa esille aivan normaalin ja melko yleisen laboratoriotestauksen. Monelle saattaa laboratoriosta tulla mieleen vakoisia laboratoriotakkeja ja oudon muotoisia lasiputkia ja -pulloja, mutta ne eivät liity teknologiaan aina ihan samalla tavalla vaikka toki on olemassa teknologiaa ja kemian ja biologian sovelluksina, jolloin kemialliset välineet voivat liittyä tähän. Teknologian käytettävyyden selvittämisen kontekstissa halutaan erityisesti saada selville määrättyjen tehtävien tehokkuus ja se, onko käyttö mukavaa vai epämiellyttävää. Tavoitteen saavuttamisen onnistuminen täytyy myös arvioida, että tiedetään, onko yleensäkään onnistuttu tehtävässä. Laboratorio-oloissa tämä tehdään hallituissa ja valvotuissa olosuhteissa, mikä herättää kysymyksen tutkimuksen legitimiteetistä eli aitoudesta. Jos käyttötilanne ei ole varsinaisesti oikea, voiko luotettavaa dataa saadakaan? Monesti jos oon itse tekemässä jotain omia testejä jostain, jää helposti varjoon aitojen, käytännön tutkimustilanteiden huolehtiminen. Tämän kun tiedän niin nyt pystyn senkin ottaan huomioon paremmin.

En ole kovin usein ajatellut, että käytettävyyttä vois kokeilla aivan näinkin tarkkaan. Sitä aloin kyllä miettimään että milloin käytettävyys olisi tarpeeksi miellyttävä, milloin sitä ei tarvitse enää kehittää. Tämä voi kuitenkin olla mahdoton kysymys uusien teknologian sovellusten ja tarpeiden tullessa. Nykyäänkin ohjelmistot kehittyvät koko ajan: esimerkiksi Windows, Abitti ja Android kehittyvät kaikki aina jonkin ajan välein, missä siirrellään painikkeita ja valikkoja muualle ja tehdään niistä muutenkin erilaisia, jotta käytettävyys paranisi. Käyttäjälle on tärkeää saada perille miten mikäkin toimii. Tuote ei saa myöskään olla liian yksinkertainen. Voi käydä ilmi, että teknologialla ei saa mitenkään tehtyä vähänkään vaativampia asioita ja käyttömahdollisuudet jäävät köyhäksi. Aivan kuten Timo Jokela on sen ilmaissut kirjoituksessaan: "Mutta miksi (yksinkertainen) ratkaisu ei toimi? Yksinkertaisesti sen vuoksi, että laitteen toiminnallisuus ei osoittaudukaan niin yksinkertaiseksi." (Timo Jokela, http://www.joticon.fi/sudenkuopat.html kolmas väliotsikko)

Käytettävyyttä voidaan kokeilla myös tekemällä kyselytutkimuksia niille, jotka ovat saaneet käyttöönsä prototyypin ja kokeilevat sen käyttöä oikeassa tilanteessa. Se voi tapahtua valvomatta tai valvomalla niin, että tutkija on mukana katsomassa oikeassa tilanteessa, jossa koehenkilö käyttää teknologiaa. Heuristisissa menetelmissä, joissa on aina jokin tietty lista kriteereistä tuottaa helposti vertailukelpoisia tuloksia koska lähtökohdat ovat aina samat. Veikkaanpa että psykologian testeihin voi olla vaikeaa soveltaa talousmatikkaa Heuristisilla tai käytännön menetelmillä saadaan totta kai luotettavampaa tietoa käytettävyydestä. Käytettävyyttä voi tieteski kehittää sellainenkin, jolla itsellä on näkemystä ja kokemusta käytettävyyden kehittämisestä. Vaikkapa psykologiasta voi olla paljon hyötyä koska se selittää ihmisen toimintaa ja tapoja. Taitavalla psykologian soveltamisella voidaan saada hyviä tuloksia koska siinä päästään suoraan asiaan, eli pään sisälle.