Käyttäjätutkimus kuuluu HCI-alaan ja on siinä melko tärkeä käsite. Kehitettäessä teknologiaa ihmisen käyttöön täytyy huomioida hurja määrä asioita. Ihmisillä on erilaisia persoonia, temperamentteja ja taustoja. He tulevat erilaisista kulttuureista ja elinympäristöistä, joten varsinkin käyttäjätutkimuksessa ne tulevat esille. Suunnitellessa teknologiaa erilaisille käyttäjäryhmille nämä seikat ovat tosi vahvasti tuotteeseen vaikuttavia. Esimerkiksi kehitettäessä sähköistä koejärjestelmää, (esim. Suomessa Abitti) olisi se todennäköisesti erilainen kehitettäessä sellaista kiinalaisten käyttöön.

Käyttäjiä voidaan tutkia näin karkeasti lajiteltuna kahdella tavalla: kvantitatiivisilla ja kvalitatiivisilla menetelmillä. Kvantitatiiviset tutkimustavat ovat määrällistä tutkimusta, sanoohan sen jo nimikin. Sama nimilogiikka pätee kvalitatiivisiin- eli laadullisiin tutkimuksiin, joissa tutkittava joukko on paljon suppeampi mutta tutkimus syventävämpää. Tietoa hankitaan samasta pienemmästä joukosta ja tutkittavat asiat voivat olla enemmän tarkennettuja. Tutkittava käyttäjäjoukko on paljon pienempi kuin kvantitatiivisessa tutkimuksessa, jossa tutkitaan dataa paljon isommasta joukosta.

Kvalitatiivisissa tutkimuksissa voidaan tehdä itseraportointia, jolla voidaan saada aidompaa tietoa käytöstä. ”Living labs” periaatteella keksitään ja mietitään arkielämän lomassa, joka kyllä minusta tuntuu kaikista luonnollisimmalta tavalta saada tietää käyttäjäkokemuksia. Myös prototypoinnilla voi tehdä kaikennäkösiä testejä ja kokeiluja. Etnografia on tehokkaan ja huolellisen kenttätyön tutkimustulos, joka voi sisältää paljon erilaisia tutkimustuloksia, esimerkiksi käytön seuraamista tilanteissa.

Meinaa mennä kieli solmuun kaikkien näiden käsitteiden kanssa. Etnometodologia on sosiologiaan liittyvä käsite, jolla meinataan ihan normaalien arkitoimintojen huolellista tarkastelua. Tavoitteena löytää mm. sääntöjä ja tapoja miten toimitaan, jotta ne voitaisiin ottaa huomioon suunnittelussa. Analyyttisessa induktiossa voidaan helpottaa testattavien omaa ymmärtämistä, jos käytetään vähän helpompia ja arkisempia termejä- kaikki eivät voi tietää mitä symbolisen interaktionismin käyttötilanteen tilanteenmäärittely tarkoittaa.

Symbolinen interaktionismi: Ihmiset voivat myös kommunikoida ja havainnoida samalla keskenään käyttäessään teknologiaa. Tilanteen määrittely kertoo mikä on teknologian asema siinä tilanteessa. Yliopiston oppimateriaaleissa oli hyvä esimerkki tästä: ”käytös ja puhe tekevät kokouksesta kokouksen” eli ihmiset tietenkin itse määrittävät tilanteeseen kuuluvat normit ja piiolonormit (= säännöt ja ”äänetön sopimus” -säännöt), ihmiset tekevät tilanteen.

Tutkimuksen menetelmiä on pitkä lista, mutta joitain niistä ovat ainakin kenttätestaus eli käytetään teknologiaa oikeassa tilanteessa, kilpailija-analyysi, messut sekä kyselytutkimukset. Näilläkin jo saadaan kosketus käyttäjiin. Tutkimusmenetelmän valinta riippuu paljonkin tutkimuksen laadusta.

Osallistaminen on sitä konkreettista toimintaa, jossa käyttäjiä hankintaan testeihin ja teknologia annetaan testattavaksi. Tässä tieteski mietitään sitten kuka siihen olisi hyvä, ja kuinka laajasti osallistujia tarvitaan/kuinka paljon erilaisia. Käyttäjistä voi tehdä erilaisia malleja, ikään kuin kuvitteellisia persoonia, joiden näkökulmasta teknologiaa koitetaan.

Tässä tuli kyllä hurjasti uutta. Käyttäjätutkimus ei ihan niin pieni juttu olekaan kuin olen saattanut joskus kuvitella, koska tähänhän liittyy valtavasti eri sivujuonteita.