Käyttö- ja käyttäjäkokemuksella on vain hiuksenhieno ero, tosin ero sekin. Vivahde-erosta voitaisiin puhua. Nämä menee helposti sekaisin tällaisista asioista puhuessa myös joidenkin toisten käsitteiden kanssa on sama homma.

Mikä tämä ero sitten on? No, käyttökokemuksesta puhuttaessa on enemmänkin kyse lyhyestä, suppeammasta käyttökerrasta tai varsinkin siitä, miltä varsinainen käyttö tuntui. Käyttäjäkokemus sisällyttää koko kokemuksen teknologiasta, johon kuuluvat mm. ISO 9241-210, 2010 -standardissa mainitut tunteet, reaktiot, oletukset, taidot, henkiset ja fyysiset ominaisuudet, persoonallisuus ja konteksti. Myös aikaisemmat kokemukset vaikuttavat asiaan Näitä otetaan huomioon ennen, aikana, ja jälkeen käytön.  ISO 9241-210, 2010 -standardin mukaan käyttäjäkokemus koostuu myös brändin maineesta, järjestelmän suorituskyvystä, toiminnallisuudesta, esittelystä, käyttäytymisestä vuorovaikutuksessa sekä ohjeistamiskyvyistä.

 Käytettävyyden arviointia voidaan käyttää avuksi, jotta voidaan paremmin selvittää ja tutkia käyttäjäkokemusta. Käytettävyys siis sisältyy käyttö- ja käyttäjäkokemuksen käsitteeseen. Jännä kyllä huomata, miten nämä käsitteet syövät aina vaan enemmän toisiaan sisäänsä. Yksi isompi käsite voi sisältää monta eri käsitettä, esimerkiksi miten palvelumuotoilu sisältyy käyttäjäkeskeiseen suunnitteluun ja nämä kummatkin johtavat käytettävyyteen, joka taas liittyy käyttäjäkokemukseen.

Luotaimet ovat uuden luontia, uusien uksien avaamista uudenlaisille teille, ideoille ja menetelmille. Luotaimia voidaan verrata avaruusluotaimiin sillä nehän tutkivat ja ottavat näytteitä. Luotaimilla on tarkoitus kokeilla uutta, jotain tuntematonta ja hommaan kuuluu pieni jännitys ja tietämättömyyden tunne. Luotaimet ovat kuin menetelmiä tai tapoja, joilla kokeillaan jotain uudella tavalla ja saadaan uudenlaista tietoa. 

Käyttäjäkokemus on joka kerta todella yksilöllinen, joten sitäkin pitää tutkia eri tieteenalojen näkökulmasta kuten käyttäjäkeskeisessä suunnittelussakin. Tutkimusaikana ja tuloksissa nähdään mitä on tapahtunut ja miltä tuntuu käytön aikana ja jälkeen. Käyttöön liittyy tilanteen aiheuttamat asiat ja päinvastoin, eli miten käyttö vaikuttaa tilanteeseen jos vaikuttaa.

Käyttö pitää myös määritellä koetilanteessa. Milloin kerätään tietoa ja miten sitä saadaan. Voisiko käyttö olla ajoittaista, kertaluonteista vai lähes koko ajan käytössä? Milloin lopetetaan ja aletaan analysoimaan saatua dataa.

Käyttö- ja käyttäjäkokemus on hyvin, hyvin tärkeä osa teknologiaa ja sen kehitystä. Eihän sitä voisi välttämättä edes käyttää eikä varmaan käytetäkään jos kokemukset ovat kurjia. Etenkin kuluttajakäyttöön tarkoitetun teknologian suunnittelu pyörii suurimmaksi osaksi kokemuksien ympärillä.